Keskivaiheilla 1100 – lukua kohtaamme naisen, joka useiden vuosikymmenien ajan veti ihmisiä puoleensa magneetin lailla. Hän on Saksassa Bermersheimissa Rheinhessenissä kymmenlapsiseen perheeseen 1098 syntynyt Hildegard. Hänet annettiin ajan tavan mukaan jo 8 – vuotiaana Disibodenbergin luostariin nuoren kreivittären Jutta von Sponheimin ohjaukseen oppimaan benediktiiniläisluostarin ORA ET LABORA, Rukoile ja tee työtä ohjesääntöä.
Hän eli tässä ensimmäisessä luostarissaan 34 vuotta täysin maailmasta erossa. Hänestä tuli 38 – vuotiaana luostarin abbedissa Jutan kuoltua. Disibodenbergin luostarissa hän sai jumalallisen tehtävänsä kirjoittaa se, mitä hänen annettaisiin kuulla ja nähdä. Tämä tapahtui 1141 hänen ollessaan 43 vuoden iässä ja hän alkoi jonkin aikaa tehtävää vastusteltuaan kirjoittaa ensimmäistä kirjaansa Scivias Tunne tiet.
Kaikki Hildegardin kirjoittamat tekstit ovat ainutlaatuista ilmoitusta Jumalasta, maailmankaikkeudesta, luomakunnasta ja ihmisyydestä. Kirjoittaessaan hän oli aina täydessä tietoisuuden tilassa ei poissaoleva eikä ekstaasissa. Kirjoituskausi kesti kaikkiaan 33 vuotta. Sciviaksen ohella hän kirjoitti 2 muuta suurteosta ja 5 pienempää. Munkki Volmar auttoi häntä latinakielisten tekstien kirjoittamisessa.
1. SCIVIAS-Tunne tiet (1141 – 1151) on kirja Hildegardin saamista ilmestyksistä.
2. Seuraavat viisi kirjaa ilmestyivät 1151 – 1158:
PHYSICA – Liber simplicis medicinae kirja luonnonlääkkeistä
CAUSAE et CURAE – kirja sairauksien syistä ja hoidoista
MUSIIKKITEOS – 77 hengellistä laulua ja laulunäytelmä ORDO VIRTUTUM
KIRJEET KIRJA – lähes 400 saatua ja lähetettyä kirjettä IM FEUER DER TAUBE
EVANKELIUMIEN SELITYKSIÄ kirjanen
3. LIBER VITAE MERITORIUM ( 1158 – 1163) – kirja Elämän perusarvoista
4. LIBER DIVINORUM OPERUM (1163 – 1174) – kirja Jumalan luomistyöstä, Kristuksesta ja ihmiskunnan historiasta
Kirjoitustyönsä ohella hän rakennutti Rupertsbergin ja Eibingenin luostarit ja toimi niissäkin abbedissana. Hänen vaikutusalueensa ei kuitenkaan jäänyt vain luostareiden seinien sisälle. Hänestä tuli aikakautensa huomattava hengellinen vaikuttaja sen ajan läntisessä maailmassa. Hänen luokseen luokseen tulvi niin aikansa vaikuttajia kuin sekä sairaita ja parannettavia ihmisiä kysymään neuvoja. Aika oli ristiriitaista. Kirkon ja keisarinvallan välillä oli jännitteitä samoin politiikassa sekä aatelisten että hengellisten välillä.
Vuonna 1158 Jumala antoi Hildegardille vielä uuden tehtävän: Hänen piti lähteä puhumaan vallassaoleville hengellisille ja maallisille johtajille oikeudenmukaisuutta ja julistaa Jumalan tahtoa sekä heille että tavalliselle kansalle. ”Pyhän Hengen pakottavasta vaatimuksesta minun on lähdettävä saarnaamaan totuutta.” Hän teki kolme pitkää puhujamatkaa sen ajan kulkuvälineillä hevosilla ja veneillä ja saarnasi tuhansille ihmisille toreilla ja katedraalien edustalla. Keskiajan historiassa tuskin löytyy vastaavaa Hildegardin matkoille. Oli tavatonta että nunna kulki ympäri maata puhumassa, kritisoimassa ja opettamassa suurille ihmisjoukoille. Benediktiiniläisluostarikunta salli sen, koska Hildegard oli profeetta.
Hildegard eli aktiivisena elämänsä loppuun saakka ja pääsi viimein 17 päivänä syyskuuta 1179 lepoon ja rauhaan kotiin Jumalan luo. Ja taivaalla säteili ihana valoilmiö.
Hildegardin kuoltua kaikki hänen kirjoituksensa lähetettiin Roomaan Vatikaanin kirjastoon, jossa ne edelleen ovat säilytettävinä. Ne ovat arvodokumentteja eikä niitä ei enää pääse tutkimaan.
Hildegard ei toiminut omasta aloitteestaan vaan hän suoritti Jumalan antamaa kutsumusta Pyhän Hengen johdatuksessa. Hänen teoksistaan käy selvästi ilmi, että kaikki hänen lähteensä ovat ”Ikuisesti elävässä Jumalan Sanassa.”
© Pyhän Hildegardin seura. Kaikki oikeudet pidätetään.